Mielipidekirjoitus Ilkka-Pohjalaisessa (29.1.2023)
Näinä päivinä liikkuminen latautuu poliittisesti. Valinta pyörän, auton, bussin, lentokoneen tai vaikkapa kävelyn välillä on – ainakin julkisessa keskustelussa – yhä enemmän ideologinen kannanotto. Se on sääli.
Kun opiskelin 2000-luvun alkuvuosina liikenne- ja kuljetusjärjestelmiä, oli lähtökohtana liikennesuunnittelussa liikkumisen helppous, nopeus ja sujuvuus sekä tilanteeseen sopivan liikkumismuodon valinta. Hyvin harvoin mainittiin pyöräilyn kohdalla ilmastoystävällisyys tai hiilineutraalisuus perusteena sen edistämisessä. Mutta tänä päivänä pyöräilyn kehittämistä perustellaan hyvin usein ilmastotavoitteilla, ja se alkaa jopa kääntyä pyöräilyä vastaan.
Jokaisella kulkumuodolla on oma tärkeä paikkansa liikennejärjestelmässä, aivan kuten ihmisen kehon eri osilla on oma tehtävänsä, eikä toinen voi täysin korvata toista. Usein kulkumuodon valinta liittyy matkan pituuteen. Karkea esimerkki on, että ei ole järkevä rakentaa lentoyhteyttä Vaasan ja Seinäjoen välille, vaikka kustannuksia ei tarvitsisikaan huomioida. Yksinkertaisesti henkilöauto tai juna on paljon kätevämpi kyseisellä välillä ja harvalla mieleen edes juolahtaa matkan kulkeminen pyörällä tai kävellen.
Tärkeä peruste pyöräilyyn investoimisessa on, että alle kolmen kilometrin matkoilla pyöräily on nopea ja kätevä sekä erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto liikkumiseen. On myös huomattava, että alle 18-vuotiaille se on mainio tapa päästä kulkemaan itsenäisesti, varsinkin jos joukkoliikenne ei ole riittävän kattavaa.
Toki investoitaessa eri liikkumismuotoihin on oltava suhteellisuudentajua. Esimerkiksi Vaasassa on tarkoitus satsata jopa 30–50 miljoonaa pyöräilyyn varsin lyhyessä ajassa eli vuoteen 2029 mennessä. Luvut ovat hurjia, etenkin kun tiedetään lukuisat muut investointitarpeet.
Tähän on todettava, että myös henkilöautoilu on liikkumismuotona hyvin kätevä, nopea ja aikatauluista riippumaton tapa tehdä matkoja. Ja usein se on myös ainut järkevä vaihtoehto liikkumiseen pitkillä matkoilla, mutta myös huonoissa sääolosuhteissa tai paljon tavaraa kuljettaessa.
Pyöräilyn ja autoilun ei tarvitse olla toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, vaan toisiaan täydentäviä. Vaasassa olisikin syytä tehdä suunnitelma, jossa koko liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena hyödyntämällä jokaisen liikkumismuodon vahvuuksia oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Pyöräilyä ja autoilua on mahdollista kehittää rinta rinnan ilman niiden vastakkainasettelua. Kaikilla kulkumuodoilla on omat vahvuutensa.
Tomi Kaunismäki (kd.)
Eduskuntavaaliehdokas
Kaupunginvaltuutettu
Vaasa