På en timme med tåg från Seinäjoki till Umeå
(Julkaistu 14.4.2026 Ilkka-Pohjalaisessa, 10.4.2026 Vasabladet) Vaasan seudulla ja Pohjanmaalla on valtava potentiaali nousta merkittäväksi liikenteelliseksi solmukohdaksi Suomessa ja koko Pohjois-Euroopassa.
Näin käy, jos silta Vaasasta Uumajaan sekä Rantarata eli junayhteys Oulusta Turkuun Vaasan ja Porin kautta toteutuvat.
On vaikea edes täysin arvioida kaikkia avautuvia mahdollisuuksia meren molemmin puolin, jos voisi esimerkiksi matkustaa junalla tunnissa Seinäjoelta Uumajaan. Selvää on, että työntekijöiden, turistien ja tavaroiden liikkuvuus nousisi aivan uudelle tasolle.
Rantarata ja kaksi valtiota yhdistävä silta loisivat yhdessä logistisen kokonaisuuden, joka kasvattaisi maiden kilpailukykyä huomattavasti meren molemmin puolin.
Nämä liikennehankkeet vahvistaisivat Pohjoismaiden suurinta energiateknologian keskittymää.
RANTARADAN VAHVUUS on siinä, että se yhdistäisi Suomen länsirannikon maakuntakeskuksia, kaupunkeja ja satamia toisiinsa sekä osin myös lentoasemia. Ja silta Vaasasta Uumajaan vetäisi koko tämän kokonaisuuden tiiviisti kiinni Ruotsiin.
Nyt olisi otollinen aika ennakkoluulottomasti edistää molempia hankkeita määrätietoisesti. Toki perusteet näin mittaville hankkeille on oltava koko Suomea eteenpäin vieviä.
Tässä maailmantilanteessa ei voi liikaa korostaa huoltovarmuuden kannalta erinomaisten liikenneyhteyksien kehittämistä.
Vaikka geopoliittiset jännitteet rauhoittuisivat, pysyy historiallisesti arvaamaton Venäjä Suomen itänaapurina myös tulevaisuudessa.
Kyseiset liikennehankkeet myös vahvistaisivat Pohjoismaiden suurinta energiateknologian keskittymää luoden edellytyksiä tavaroiden ja työvoiman liikkuvuudelle.
VIILEÄT POHJOLAN ALUEET kiinnostavat ilmaston lämpenemisen myötä matkailijoita yhä enemmän, ja suurvalloilla on kasvavaa kiinnostusta arktisiin alueisiin. Siksi liikenneyhteyksien on oltava ensiluokkaisia, jotta näistä ilmiöistä saadaan kotiutettua alueelle paras mahdollinen hyöty mm. investointien ja turistien tuoman rahan muodossa.
Hyvä uutinen on, että ensiaskeleet näille liikennehankkeille on jo otettu. Merenkulun kiinteä yhteys on mainittu uusimmassa hallitusohjelmassa.
Rantaradan tuoreimpien selvitysten myötä on ilmennyt, että kaikkien junayhteyttä koskevien seitsemän maakunnan virkamiehet ovat olleet sitä mieltä, että radan rakentaminen voisi olla kannattavaa.
Ilmiselvää on, että esteeksi voi nousta korkeat kustannukset. Joidenkin arvioiden mukaan kiinteä yhteys Vaasan ja Uumajan välille maksaisi noin 3–5 miljardia euroa, ja hanke maksaisi itsensä takaisin viidessä vuosikymmenessä.
Rantaradan alustava kustannusarvio on yli kaksi miljardia euroa.
On selvä, että puhutaan pitkän aikavälin hankkeista tuleville sukupolville. Tärkeintä kuitenkin on, että hankkeet toteutetaan, vaikka se veisi aikaa.
Kiinalaisessa yhteiskunnassa ajatellaan ja suunnitellaan pitkäjänteisesti yli sukupolvien. Tästä olisi hyvä meidänkin ottaa oppia.
Tomi Kaunismäki
Kunta- ja aluevaltuutettu (kd.), Vaasa
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
På en timme med tåg från Seinäjoki till Umeå (10.4.2026 Vasabladet)
Vasa-regionen och Österbotten har en enorm potential att bli en betydande trafikknutpunkt, inte
bara i Finland utan i hela Nordeuropa. Detta blir verklighet om bron mellan Vasa och Umeå samt
Kustbanan (tågförbindelsen från Uleåborg till Åbo via Vasa och Björneborg) förverkligas.
Det är svårt att ens fullt ut uppskatta alla de möjligheter som skulle öppnas på båda sidor om havet
om man till exempel kunde resa med tåg från Seinäjoki till Umeå på en timme. Det är tydligt att
rörligheten för arbetstagare, turister och varor skulle nå en helt ny nivå.
Kustbanan och en bro som förenar två stater skulle tillsammans skapa en logistisk helhet som
avsevärt skulle öka ländernas konkurrenskraft på båda sidor om havet. Kustbanans styrka ligger i att
den skulle binda samman landskapscentra, städer och hamnar längs Finlands västkust, samt delvis
även flygplatser – och bron från Vasa till Umeå skulle koppla hela denna helhet tätt samman med
Sverige.
Nu vore en gynnsam tidpunkt att fördomsfritt och målmedvetet främja båda projekten. Givetvis
måste grunderna för så här omfattande projekt vara sådana att de för hela Finland framåt.
I det rådande världsläget kan man inte nog betona vikten av att utveckla utmärkta trafikförbindelser
med tanke på försörjningsberedskapen. Även om de geopolitiska spänningarna skulle lägga sig,
kommer ett historiskt sett oberäkneligt Ryssland att förbli Finlands östra granne även i framtiden.
Dessa trafikprojekt skulle också stärka Nordens största koncentration av energiteknologi och skapa
förutsättningar för varors och arbetskraftens rörlighet.
I takt med den globala uppvärmningen lockar de svala nordliga områdena allt fler turister, och
stormakterna visar ett växande intresse för de arktiska regionerna. Därför måste trafikförbindelserna
vara förstklassiga, så att man kan dra största möjliga nytta av dessa fenomen i form av bland annat
investeringar och intäkter från turismen.
Den goda nyheten är att de första stegen för dessa trafikprojekt redan har tagits: en fast förbindelse
över havet nämns i det senaste regeringsprogrammet, och i och med de nyaste utredningarna om
Kustbanan har det framkommit att tjänstemännen i alla de sju berörda landskapen anser att ett
banbygge skulle kunna vara lönsamt.
Det är uppenbart att de höga kostnaderna kan bli ett hinder. Enligt vissa uppskattningar skulle en
fast förbindelse mellan Vasa och Umeå kosta cirka 3–5 miljarder euro, och projektet skulle betala
sig självt på fem decennier. Den preliminära kostnadskalkylen för Kustbanan är över två miljarder
euro.
Det står klart att vi talar om långsiktiga projekt för kommande generationer. Det viktigaste är dock
att projekten genomförs, även om det tar tid. I det kinesiska samhället tänker och planerar man
långsiktigt över generationer. Detta vore något även för oss att ta lärdom av.
Tomi Kaunismäki (kd.)
Stadsfullmäktigeledamot
Vasa